No kylläpäs sattui! Yleensähän oman lukuvuoteni viimeinen kirja on Remes ja ensimmäinen Mäki. Nyt Mäki oli puolivälissä ja Remes heti sen jälkeen. Ohhoh! Eli käsittelyssä tällä kerralla on Ilkka Remeksen vuoden 2015 teos, Jäätyvä helvetti. Ja varsin hyinen kirja se onkin.
Pitkästä aikaa jokin kirja, saati Remeksen sellainen, herättää ajatuksia siitä, miten haavoittuvainen Suomikin on. Kirja alkaa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoittaa erostaan, ja hänen tilalleen astuu toinen mies. Samaan aikaan Lari Vuori (tuttu Remeksen edellisestä kirjasta) on palaamassa Brysselistä poikapuolensa kanssa, kun heitä kuljettavaan lentokoneeseen osuu Venäjän lennoston ohjus, ja suomalaiskone tekee pakkolaskun mereen. Lari ja poika pelastuvat ihan hilkulla, ja sitten alkavatkin kyberhyökkäykset. Suomen sähköjakelukeskuksiin isketään lähes samaan aikaan, joten koko maa jää sähköttä. Tämä sai todellakin mietteliääksi: mitä, jos näin tapahtuisi? Mitä tekisimme? Pahintahan siis on, että Suomessa paukkuvat tammikuun pakkaset, eli sähköä tarvitaan, sillä vain harva talo lämpiää enää puilla. Siitä seuraa seuraava ongelma; anarkiahenki nostaa päätään ja taloja vallataan. Ahdistavaa.
Ratkaisuja yritetään hakea ja tapahtumat vyöryvät eteenpäin vuoroin missäkin. Taattua Remestä. Ihan kelvollinen lukukokemus tavallaan, ja ehkä parempaa Remestä kuin hetkeen. Silti loppu jätti vähän kylmäksi. Luin muutamat viimeiset sivut useampaan otteeseen, kun juttu jäi mielestäni vähän kesken. Kokonaisuutena kirja toimi kuin junan vessa (anteeksi tämä kulunut sanonta), mutta loppu jätti vähän kylmäksi.
Ilkka Remes: Jäätyvä helvetti (2015)
Kustantaja: WSOY
Sivuja: 412
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti